Jeff Jarvis – What Would Google Do?


Tämä teos yllätti uudenlaisella raikkaudellaan. Google on koko ajan kuuma nimi, joten tuntuu, että viikoittain ilmestyy uusi Googlea käsittelevä teos. Tekijä keskittyy tarkastelemaan Googlea hieman kauempaa ilmiönä, joka internetin avulla muuttaa kulttuuriamme, markkinointia ja mainontaa. Google on ensimmäinen postmediayhtiö. Se ei ole portaali vaan verkko ja alusta. Google on samalla tavalla alusta, kuten valokuvausalan Flickr, bloggauspalvelu WordPress.com ja bisnesohjelmisto-yhtiö Salesforce.com.

 

”Yksi kesän 2010 parhaista lukemistani kirjoista.” – Johannes Partanen

Ennen kontrolli oli vahvoilla yhtiöillä, instituutioilla ja hallituksilla. Tänään internet mahdollistaa meille jokaiselle puhumisen maailmalle. Voimme organisoitua uudella tavalla, löytää ja levittää tietoa, haastaa vanhat tavat ja ottaa jälleen valvonnan omiin käsiimme. Tekijä ehdottaa, että jokainen aloittaa blogin, jossa avoimesti ja edistyksellisesti jakaa kaikki ongelmat ja ratkaisut kuten ne tapahtuvat. Kyse on siis pääsääntöisesti yritysmaailmasta, jossa olet blogin välityksellä vuorovai-kutuksessa bloggareitten kanssa antaen asiakkaillesi mahdollisuuden kritisoida tuotteitasi ja jakaa heidän kanssaan ideoita. Seuraavaksi voimme rakentaa sillan tuotteidesi uuteen sukupolveen ja jopa itse suunnitteluprosessiin.

 

Missä bisneksessä oikeasti olet? Hyvänä esimerkkinä tekijä mainitsee Kodakin klassisen keissin. Kodak ei pystynyt siirtymään atomeista bitteihin – fyysistä filmeistä digitaalisiin mielikuviin, myynnistä palveluun. Jos yhtiö olisi kyllin ajoissa havainnut olevansa mielikuvien ja muistojen bisneksessä, se olisi ostanut Flickrin. Tämä brändi on nyt ykkönen ja joidenkin mielestä se on Googlen Picassa. Myös tulee mieleen Nokia kännykkäkamera. Kuka tänään ajattelee Kodakia tai Polaroidia. Ei kukaan.

 

Meidän on kysyttävä: Olemmeko tietoyhtiö? Yhteisön muodostanut yhtiö? Alusta? Verkosto? Mistä tulee arvomme (value) ja mistä tulomme ja voittomme? Nämä eivät välttämättä tule samasta paikasta; raha saattaa tulla sivuovesta. Kovin monet yhtiöt eivät ole rakentaneet luottamusta ihmisiin vaan ovat tehneet sääntöjä ja kieltoja, kertoen asiakkaille mitä he eivät voi tehdä, ja rangaisten vääristä teoista. Tekijän mukaan Google on rakentanut imperiumin luottamalla meihin. Luota Googleen tässä asiassa.

 

Tekijä heittää haasteen meille omissa organisaatioissamme: Miksi pidämme salaisuuksia? Tai miksi pidämme enemmän salaisuuksia kuin on tarpeen? Luulemmeko, että kilpailijamme varastavat hyvät ideat? Läpinäkyvyytemme on rakennuttava luottamussuhteelle ja avattava uusia mahdollisuuksia. Meidän on myös oltava avoimia, että voimme tehdä yhteistyötä. Tekijän mukaan asiakasyhteistyö on korkein ja palkitsevin vuorovaikutuksen muoto. Meidän on otettava tuote tai projekti, jonka kanssa olemme läpinäkyviä ja bloggaamme suunnitelmamme ja päätöksemme. Liitymme mukaan asiakaskeskusteluihin. Kysymme ihmisiltä mitä meidän pitäisi tehdä, myönnämme virheemme ja olemme avoimia.

 

Millainen on sanomalehti, jos se ei enää ole sanomalehti? Se tulee olemaan enemmänkin pienemmän henkilökunnan käsittävä toimittajien ja reportterien verkosto, joka hankkii oleellisia uutisia. Lehti 2.0 toimii bloggaajien, yrittäjien, kansalaisten ja yhteisöjen kanssa ja tukemana. Ja tämä joukko kokoaa ja jakaa uutiset. Sanomalehti ei enää ole painettava lehti, josta on maksettava. Mutta verkostona se voisi olla suurempi kuin sanomalehdet yleensä menemällä syvemmin yhteisiin asioihin ja sillä olisi enemmän vaikuttavuutta ja arvoa (value). Päästäksemme tähän on toimittava pienenä mutta ajateltava suuresti ja nähtävä maailma eri tavalla.

 

Mainontaa et enää tarvitse, koska fokusoit suoraan asiakkaaseen. Varmista, että sinulla on loistava tuote tai palvelu. Käännä suhde asiakkaasi kanssa täysin päälaelleen. Ensin investoi asiakaspal-veluun, päämääränä tyydyttää jokainen yksittäinen asiakas. Muista, että huonoin asiakas on paras ystäväsi. Toiseksi investoi sosiaalisiin työkaluihisi, jotta asiakkaat voivat kertoa sinulle, mitä sinun pitäisi tuottaa. Anna heidän kontrolloida tuotantoprosessia niin paljon kuin mahdollista. Tavoitteena on tuottaa tuote, jota asiakkaat rakastavat. Kaikki yhtiöt väittävät, että asiakkaat rakastavat heidän brändiään. Mutta tekijä tarkoittaa, että asiakkaat rakastavat tuotettasi niin paljon, että he kertovat siitä kaikelle maailmalle – sellaista rakkautta, jonka Apple on saanut aikaan. Kolmanneksi anna brändisi asiakkaittesi käsiin – he ovat aina sen omistaneet. Älä kerro heille mitä brändi tarkoittaa. Kysy heiltä mitä se tarkoittaa. Asiakassuhde siis korvaa mainonnan.

 

Yrityksistä tulee ikään Hollywoodin studioita, joissa 80 prosenttia siitä mikä menee elokuvaan tulee ulkopuolisilta. Google luo teknologiset mahdollisuudet sellaiselle yhteistyölle. Se ei ainoastaan muuta mainonnan olemusta vaan se muuttaa yrityksen olemuksen. Verkostosta tulee tehokkaampi kuin yhtiöstä. Lumivyöry uhkaa monia teollisuuden aloja. Tekijä kuvaa esimerkiksi vähittäiskaupan, lentoyhtiöitten, kiinteistöjen kaupan, pankkitoiminnan, sairaaloiden, vakuutusyhtiöiden ja yliopistojen muutoksen mielenkiintoisella tavalla.

 

Koulutus avautuu. Kuka enää tarvitsee yliopistoja? Google voi toimia alustana, jossa ihmiset voivat rakentaa mielenkiintonsa mukaisia verkostoja, joissa opitaan nopeammin toinen toisiltaan. Miksi meidän käytävä 12, 16 tai 18 vuoden koulu – joissa pyritään siihen, että kaikki ajattelisivat samalla tavalla – ennen kuin ryhdymme tekemään jotakin. Voisimmeko jo nuorempina ryhtyä tekemään omia juttuja. Koulut toimisivat hautomoina ja neuvoisivat, työntäisivät ja lannoittaisivat meitä ideoilla ja pyrkimyksillä. Me oppijat loisimme yhtiöitä, kirjoja, lauluja, veistoksia ja keksintöjä.

 

Miksi tutkiminen tapahtuu kampuksilla? Eivätkö akateemiset voisi työskennellä laajemmissa verkostoissa? Blogit ja wikit linkitetään Googlen kautta. Voisiko meillä olla parempia mittareita kuin tutkinnot? Miksi kasvatus loppuu 21-24-vuotiaana? Tutkinnot olisi päivitettävä. Koulutuksen pitäisi olla enemmänkin klubi kuin luokka. Liitymme yhteen oppiaksemme ja opettaaksemme toisiamme. Tieto on tehtävä avoimeksi ja etsittäväksi. Google vaatii sitä. Kirja on täynnä uudenlaista huikaisevaa ajattelua.

JEFF JARVIS

What Would Google Do? (s. 272).

Collins Business 2009.



© 2013- RayQ Oy
^