Mika Mannermaa – Jokuveli


Jokuveli kertoo ubiikkiyhteiskunnasta. Siinä olemme läsnä ja poissa samaan aikaan ja samassa paikassa – jos nyt enää kummallakaan on mitään merkitystä. Kyse on siis jo osittain toteutuneesta, mutta pitkälti tulevaisuuden yhteiskunnasta. Ja kaikki tämä kuuluu futuristiseen tieteen kenttään,

 

”Jos rakkauden tarve on tulevaisuuden pysyvyys, kuten luulen, siitä seuraa, että kaikki yhteiskuntamallit ja skenaariot, jotka estävät tai vaikeuttavat ihmisten perustavaa tarvetta rakastaa ja saada osakseen rakkautta ovat tuhoon tuomittuja.” – Mika Mannermaa

Mika Mannermaan kirja on mielenkiintoinen avaus. Lukiessa tuntuu siltä, että sitä olisi kirjoittanut kaksi eri ihmistä: vakavasti otettava tutkija, joka kuvaa erilaisia tulevaisuusmahdollisuuksia sekä lapsellinen ja kiukutteleva pseudointellektuaali, jonka mielipiteet ovat tuulesta temmattuja ja ristiriitaisia tutkijan ajatuksien kanssa. Tämä on myös kirjan isoin ongelma.

 

Jos lukija pystyy keskittymään ensiksi mainittuun ja sivuttamaan jälkimmäisen kirjan anti on merkityksellinen ja tärkeä avaus keskusteluun tulevaisuuden maailmasta. Mutta jos ja kun tähän ei onnistu, niin…

 

On jotenkin surullista, että tutkijan statuksella esiintyvä henkilö voi ensiksi kirjassaan maalata Laura Kolben elitistiksi, koska hän arvostaa kaupunkilaista elämäntyyliä, mutta lähes samaan hengen vetoon todeta, että ”ei kukaan järkevä nykyihminen voi uskoa” kristillisen uskon peruskertomukseen. Se, että on ateisti on jokaisen oma asia, mutta se, että väittää ettei 1/3 maailman ihmisistä ole järkeviä, on tyhmyyden surullinen osoitus. Allekirjoittanut tuntee monia uskovia ja ei-uskovia järkeviä nykyihmisiä, joten kumoan tässä ja nyt tämän ylimielisen ja typerän kannanoton.

 

Kuten siis sanottua, jos pystyy jättämään kirjoittajan omat kevyet ja mustavalkoiset heitot sikseen, kirja on ehdottomasti lukemisen arvoinen. Kirjan kieli on sujuvaa ja helppolukuista.

 

MIKA MANNERMAA

Jokuveli (s. 244)

WSOYpro 2008.



© 2013- RayQ Oy
^